Ajelimme Hinnin kans viikonlopun nimiin Uudessakaupungissa lenkin. Haimme Unnan ja Esterin jo tänne mummulaan Joulua ootteleen. Muu porukka tulee sitten Joulupäivänä Virtain mökin kautta tänne Lumijoen mummulaan.

Kyllä on etelän joulukuu vielä pimiämpi kuin meidän, ei rannikolla Ukissa ollut lunta nimeksikään.

Unna ja Ese matkustivat tottuneesti pitkän matkan, ovathan ne siihen koko ikänsä saaneet tottua. Jännä juttu huomattiin, takana oli n 600 km ja käännyimme Kankaanpääntielle, kumpikin tyttö hyppäs pystyyn ja kun käännyin pihaan voi mikä riemu alkoi vaikka emme siis olleet vielä poistuneet autosta. Tottuneesti nämä omat koirat ja kyläilemässä olevat Aukki ja Tyyne ottivat etelän neitoset vastaan. Illalla oli sylit kattelussa kun kaikki pienikokoisimmat haluaisi istua sylissä

Nukkumajärjestyskin meni uusiksi, Jukka sai mennä yläkerran ” Ilkan huoneen parisänkyyn” spanielilen kans ja minä meidän sänkyyn seuranani russelit ja Miisa.

Isot koirat nukkuu alkakerrassa.

Maikki on oppinut kovasti puhumaan. Huvittavinta oli kun isotäti Hinni mietti kumpi on oikein decoltee vai dekortee??minä tuumasin että minusta se on dekoltee ja jatkoin ” vai mitä mieltä Maikki on” tyttö istuskeli rattaissaan ja tuumaa vaan ”dekoltee” :):) kyllä olimme ihmeissämme, en siis odottanut mitään vastausta asiaan, enkä uskonut hänen etes kuuntelevan meidän puheita. Taas tuli todistettua että pienillä padoilla on korvat.

Joulupukki on Maikille pikkusen outo juttu, ei kiinnosta katella likeltä, meille taitaa tonttu jättää lahjat kuusen alle.

Nyt on pentuhuoneessa uusi laminaattilattia, saa lopultakin senkin huoneen asutuksi. Kauankohan se on ollut remontissa?

Pitää kuitenkin laittaa sinne petipaikka itelle että saan sitte Pirran kans nukkua siellä. Enän ei ole kuini vajaa kolme viikkoa Pirran H hetkeen, Aina se on yhtä jännää koko synnytys touhu, vaikka tietyllä rutiinillahan se toisaalta menee, eikä joka asiaa hätkähdä tai hermostu pienistä. Pitää aatella kuin Muumimamma, asioilla on taipumus järjestyä:)
Tuli yksi pennun varauksen peruuntuminenkin. Perheen pikkutytölle oli puhjennut allergia, kerta se oli tullakseen niin hyvä että tuli ennenkuin ennättivät saada pentua. Pitää kuitenkin ootella että näke millasta sakkia sieltä maailmaan putkahtaa ja kuinka monta sitten arvaa vasta enemmän asiasta ilmotella.

Viikonloppuna oli voittajanäyttely. Harmi kun se Arpan valioituminen viivästy viikolla niin ei tullut ilmotettua sitä sinne. Nyt voittaja titteli meni Norjaan. Meidän kasvatteja oli näytillä kaksi, Hertta PN 2 ja ERI , Netta EH. Hyvin tehty kummaltakin pikkutytöltä.

Ei Hertta huonolle koiralle hävinnyt, voittanut koira on siistin näkönen spinone. Se on itseasiassa Hertan sisarpuoli. Ludstar Cicero ja Hertan ja Netan isä Ludstar Bartolomeo ovat samoista vanhemmista, tosin eri pentueista.