Kuukausi vaihtuikin tapahtumarikkaasti ja kiireessä:) Viimenen päivä lokakuuta Jukka ja Pirra lähtivät aamulla klo 3.30 ajeleen Tamperetta kohti. Klo 11 oli Veterissä aika progesteron testiin ja sitten kuski sai syönnin päälle ottaa torkut autossa ootellessa testin tulosta. No eihän se odotetusti ollut kuin 10,7 joten suunta Uuttakaupunkia ja papan kullannuppua kohti :) Pari yötä Ukissa ja sunnuntaina takas Tampereelle, siellä Palolahden Tapio oli hoitanut hommat vanhalla rutiinilla. Laskennallisesti ajan olis pitänyt olla oikea, aika näyttää. Nyt voimme vaan toivoa ja pitää peukkuja pystyssä että luonto hoitaisi homman kotiin.   Pennun varaajat  toivovat onnistumista yhtä kovasti kuin mekin. Pentueessa on aina oma viehätyksensä. Ensin odotus, synnytys, pentujen kehitys ja sitten luovutuksen jälkeen niitten kasvun seuraaminen uudessa kodissaan. Kehittyminen jahtikoiraksi, sen tasoiseksi kuin isännän kuvioihin sopii. Ketään ei painosteta mutta kiva olisi jos jokunen aina kokeissakin esitettäisiin. Myös näyttelyuutiset pirsitävät  etenkin talvella jahtiajan ulkopuolella.  Koulutuspäiville tulee aina mukavasti porukkaa, samoin tapaamiset syksyisin Lapualla Junkkarin aikaan ovat todella mukavia. Kaikenkaikkiaan on mielenkiintosta seurata koko pennun elämän kaari, jopa se viimeinen tietokin on  sitten tervetullut kun sen aika koittaa..

Perjantaina satoi eka lumen, ei ihan keretty asiakkaitten kans myrskyn alta pois. Aluksi otin vaan Armin jahtikoiraksi, alue jossa alkumatkasta kuljemme on sen verran metsäsaarekkeista ettei ole tarpeen kahta koiraa olla irti yhtäaikaa. Hyvin Armi löysi ja seisoi linnut. Juoksevat kukotkin löysivät kohtalon neitosen edessä. Kahvin jälkeen aavemmalle pellolle siirryttäessä otin myös Viivin hommiin, ei voi  kuin ihailla miten mummeli vielä jaksaa painella menemään, ikää on jo yli 11 v!  Asiakkaatkin naureskeli että vauhtimummo,  kertoivat sen iän seittemällä : Kasikymppinen muori duunissa:) Mutta niin se vaan Viivi tekee riistatyöt vanhalla rutiinilla, nouto on tosin paukkunouto aina. Se  on niin asiakaspalvelija, että osaa viedä llinnun ampujalle kun näytän kelle viedä, onhan se ampujasta mukava ottaa eteen istuvan koiran suusta ampumansa lintu.

Vielä on yhdet kaer kokeet tai koeviikonloppu tälle vuotta, kovasti olis kokeisiin tulijoita. Harmittaa ihan sanoa että sorry, kaikki paikat on varattu. Mukavia tuloksia on tänäkin vuonna tullut.

Terveysrintamalla saimme uutta tietoa kun lähetin Hannes Lohelle kysymystä miten saisin testattua onko Armi CA.n  ( pkkuaivo ataksia) kantaja. Kerroin Lohelle antaneeni näytteen hänen geenitutkimukseensa ja hän lupasi ottaa siitä DNA,ta ja lähettää kolleegalleen Englantiin joka siellä tutkii tätä Ca juttua. Yllätys oli suuri kun hän sitten soitti minulle ja ilmoitti lähettäneensä kaikkien 13.sta Suomessa tutkimukseen verinäytteen antaneitten spinoneitten DNA.n Englantiin ja ne oli kaikki testattu siellä puhtaiksi!! Kait pikkusen harmittaa niitä jotka kehotuksista huolimatta ovat näytteenanon laistaneet:) Se oli todella mukava uutinen ja hieno palvelus Hannekselta rodullemme. Oisko tohtori- poika tuntenyt lukkarinrakkautta koska hän ite on täältä seudulta kotosin ja veljensä on tuossa yhen pitäjän takana vt kunnanjohtajana:) oli miten oli, olen tyytyväinen että tokenin viestin laittamaan.  Näistä kolmestatoista on  Fragola koiria Fragola Cassiatore, Fragola Jasmina, Fragola Jan-Hakon, Fragola Joy´l, Fragola Jemina Tesoro, Fragola Lucente Luna, Fragola Onyx eli kaikki ovat CA vapaita.